Olen käynyt Australiassa kerran. Itärannikon luonto ja sademetsät olivat jo etukäteen matkan tärkein kohde, ja olivatkin reissun hienointa antia. On surullista lukea uutisia viimeaikaisista maastopaloista, sekä luonnon, ilmaston, että disinformaation kannalta. Erityisesti Michael Mannin artikkeli kannattaa lukea.
Australiassa maaston palaminen kuuluu luonnon kiertokulkuun. Eukalyptukset voivat jatkaa kasvuaan vaikka pelkistä juurista, vaikka puun runko olisi palanut. Toisten kasvien siemenet tarvitsevat tulta itääkseen. Jotkut kasvit jopa kärsivät ja kuolevat, jos maasto ei pala. Australian luonnossa on syttynyt, ja sammunut, tulipaloja aivan luonnollisesti hyvin pitkään.
Itse näkemäni maastopalo levisi maan pintaa pitkin eikä sytyttänyt puiden latvuksia. Latvapalo edellyttää yleensä syttyäkseen, että aluskasvillisuus palaa kuumana ja tuuli on kova. Parhaillaan riehuvat maastopalot näyttävät paljon suuremmilta. Myös puunrungot ja latvukset palavat, tuli leviää nopeasti latvusten välillä, eikä eloon näyttäisi jäävän juuri mitään.
Ei voida todistaa, että juuri Australian viimeaikaiset maastopalot olisivat ilmastonmuutoksen syytä, tai edes ilmastonmuutoksen voimistamia. Kaikki tämä olisi voinut tapahtua myös ennen ilmastonmuutosta. Silti tieteen mukaan ilmastonmuutoksen pitäisikin aiheuttaa lisääntyvää kuumuutta ja kuivuutta. Nämä osaltaan helpottavat maastopalojen syttymistä ja leviämistä ja kehittymistä latvapaloiksi. Ilmastonmuutoksen pitäisi kaiken tieteen mukaan lisätä juuri sellaisia asioita kuin Australian maastopaloja ja kuivuutta, kuten se ennennäkemättömän ankara kuivuus Syyriassa joka edelsi maan sisällissotaa.
Tällaiset ilmastonmuutoksen merkit ovat tietysti hankalia ilmastotoimien vastustajille. Siksi Australian maastopalojen yhteyttä ilmastokriisiin kiistetäänkin sosiaalisessa mediassa ja jopa varsinaisessa mediassa. Väitetään, että palot olisivat tuhopolttajien sytyttämiä, tai että syynä olisi puutteellinen metsänhoito. Osa maastopaloista on saanut alkunsa tuhopoltoista, mutta esim. New South Walesissa ne selittävät vain noin prosentin kaikesta palamisesta. Suurin osa isoista paloista syttyi luonnostaan, ja palot ovat nyt niin voimakkaita, että ne luovat itse lisää ukkosmyrskyjä jotka voivat sytyttää uusia paloja. Paloja pahentaa se, että Australiassa on satanut erittäin vähän ja vuosi 2019 oli Australian historian kuumin ja kuivin.
Maastopalojen syttyminen on aina ollut osa Australian luonnon kiertokulkua. Ne ovat myös sammuneet luonnollisesti. Nyt näyttää siltä, että palot ovat laajempia, kuumempia, tuhoisampia ja hallitsemattomampia, kuin ennen. Koska maastopaloja syttyy Australiassa jatkuvasti myös luonnostaan, niiden tuhovoimaa ei selitä syttymisten määrä vaan se, ovatko sääolosuhteet otolliset palamiselle. Ilmastonmuutos tulee lisäämään maastopaloille suotuisia olosuhteita Australiassa.
Ilmastokriisi tulee lisäämään vastaavia ääri-ilmiöitä niin kauan, kuin ihmiskunta jatkaa ilmaston lämmittämistä. Kyse ei ole siitä, lopetammeko fossiilienergian käytön, vaan siitä, milloin lopetamme sen. Jos lopetamme vasta, kun luonto pakottaa meidät siihen, planeetan elinkelpoisuudesta ei ole enää paljoa jäljellä.