Viime päivinä somessa on näkynyt huolta Kivikkoon kaavaillun helikopterihankkeen mahdollisista haitoista. Tässä koitan kertoa mistä on kyse ja pohtia droonien tulevaisuutta Helsingissä. Sanotaan kuitenkin heti alkuun, että minulla ei ole mielipidettä Kivikon helikopterihankkeesta eikä siitä, tarvitaanko Helsinkiin helikopterikenttä tai voisiko helikopterit lentää Helsinki-Vantaalta.

Asiaa käsiteltiin viime tiistaina 21.6. kaupunkiympäristölautakunnassa (esityslista). Kivikossa on jo pitkään ollut pelastuslaitoksen helikopteritoiminnalle kaavoitettu tontti, ja asemakaavaa haluttiin muuttaa siten, että se sallii yleisen helikopteritoiminnan samalla tontilla. Perusteluksi esitetään, että alueelle olisi hyvä varata terminaalialue ilmailualan kehityksen tarpeisiin. Ilmailualan kehitys on murrostilassa, ja tulevaisuudessa on mahdollista, että monenlaiset miehitetyt ja miehittämättömät lentovehkeet yleistyvät kaupungeissa. Erilaisia dronejahan voi potentiaalisesti hyödyntää monella tavalla. Helikopteritoiminta on loppunut Hernesaaressa vuoden 2018 lopussa ja Malmilla vuonna 2021.

Vihreät esitti, ja lautakunta sen mukaisesti edellytti, että Kivikon helikopteri- tai dronetoiminta täyttää ympäristölainsäädännön reunaehdot eikä toiminta aiheuta melua tai häiriötä ympäröivän seudun asukkaille tai Kivikon vihersormen virkistyskäytölle. Asia tulee uudestaan kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn asemakaavavaiheessa, ja lautakunnalle on tässä vaiheessa toimitettava ajankohtaiset melu- ja ympäristöselvitykset hankkeesta. Kopterikenttä ei siis ole vielä hyväksytty – siitä on yhä tehtävä erillinen päätös, joka voi myös olla kielteinen.

Miksi sitten juuri Kivikkoon? Esityslistan mukaan Kivikossa meluvaikutukset jäisivät pääosin Lahdenväylän ja Kehä 1:n liikennemelualueelle ja Kivikon teollisuusalueelle, ja alueelle olisi myös mahdollista sijoittaa lähestymissektorit melun ja lentoesteiden kannalta suotuisalla tavalla.

Vuonna 2014 valmistuneessa helikopterikentän sijaintipaikkaselvityksessä on arvioitu useita muitakin sijainteja. Vuosaaren sataman alueella on runsaasti korkeita piippuja, valaisimia ja nostureita, jotka muodostavat lentoesteitä, ja meren suunnassa myös vilkas laivaliikenne muodostaa esteen. Pohjois-Pasilassa maankäyttösuunnitelmat ja ratapiha-alueen ajolangat estävät turvallisen helikopteritoiminnan alueella. Salmisaaressa voimalinja, korkeat rakennukset ja Länsiväylän silta valaisimineen muodostavat puolestaan ylittämättömän esteen. Rajasaari olisi lentoesteiden kannalta mahdollinen paikka, mutta se rajattiin kuitenkin tarkastelusta ulos Mäntyniemen, Kesärannan, Hietaniemen hautausmaan ja uimarannan ja Seurasaaren läheisyyden ja Seurasaarenselän merellisen virkistystoiminnan vuoksi. Selvityksessä mainittuja helikopteritoiminnalle mahdollisia paikkoja olisi siis Kivikon lisäksi Santahamina, Helsinki-Vantaa ja Espoon Keilalahti. Tämäkin selvitys toteaa, että tarkennetut melulaskelmat ovat tarpeen, jos Kivikkoon halutaan kenttä laittaa.

Sikorsky S-76. Kuva (CC) Rob Hodgkins

Sijaintipaikkaselvitykseen kuitenkin sisältyi myös melulaskelma, sekä keskiäänitasona että hetkellisenä enimmäistasona joka on minusta paljon mielenkiintoisempi. SoundPLAN-mallinnuksessa laskettiin Sikorsky 76 -tyyppisen kopterin aiheuttamaa melua, kun lentoreitti on suora ja loivasti nouseva siten, että 300 metrin etäisyydellä ollaan saavutettu 90 metrin korkeus. Nousu- ja laskusektoreita on laskelmassa kahteen suuntaan helikopterikentästä. Sikorsky S-76 ei ole mikään drone, vaan vuonna 1977 ensilentonsa lentänyt, 13 matkustajaa kuljettava viiden tonnin painoinen laite. Toisaalta ellei tällaisia jotenkin rajata pois, kentältä tulisi varmaankin lentämään myös tällaisia minun mielestäni isoja mutta Wikipedian mukaan keskikokoisia koptereita.

Valitettavasti melumallinnuksessa on oletettu kentän sijainti pohjoisemmas, kuin mihin sitä nyt kaavaillaan. Selvityksen mukaan hetkellinen melutaso voisi Kivikon alueen lähimmillä asuinrakennuksilla yltää 75 dB:n tasolle, ja Jakomäessä ja Latokartanossa osa asutuksesta voi altistua lyhyeksi aikaa 80 dB tai yli meneville melutasoille. Selvityksen mukaan tällainen ääni ei altista kuulovaurioille, mutta ääni kuitenkin koetaan kovana.

Selvityksen johtopäätöksissä kerrotaan, että Kivikon sijoittumispaikka on epäsuotuisa, koska se sijaitsee lähellä virkistysaluetta, liikuntapuistoa ja Kivikon ja Viikin asuinalueita. Kivikon kentän käyttäminen ei ylittäisi melulle asetettuja raja-arvoja, mutta edellyttäisi vielä lentoreittien lisäsuunnittelua melun hallitsemiseksi. Toisaalta selvityksen mukaan Kivikon sijoituspaikka olisi kuitenkin paras tarkastelluista vaihtoehdoista, vaikka onkin useita tekijöitä, jotka eivät puolla kentän sijoittamista sinne.

Suhteuttaakseni näitä lukemia hain vielä tiemelun tasoa Helsingin karttapalvelusta. Kehä 1 ja Lahdenväylä aiheuttavat molemmat päiväsaikaan jatkuvan, keskimääräisen yli 75 dB:n melun. Kivikon McDonaldsin parkkipaikalla melutaso on 70 – 75 dB, ja huoltoaseman parkkiksen eteläreunalla yli 75 dB. Tämä on kuitenkin jatkuvaa melua, ja sikäli varsin erityyppistä kuin helikopterin hetkellinen melu.

Keskimääräinen tiemelu Kehä 1:llä Kivikon liittymän tienoilla. Helsingin karttapalvelu.

En kuitenkaan voi välttää ajatusta, että Malmin lentokentän seutu koettiin viihtyisänä ja ulkoiluun sopivana maastona silloin, kun siellä toimi helikopterikenttä. On kuitenkin oltava varuillaan kun melua tulee uudelle alueelle. Toisaalta varsin suuri osa meluisimmasta melualueesta tulisi Kivikossa autoteiden ja teollisuusalueiden päälle, ja etäisyys asutukseen on Helsingin mittapuulla jopa suuri.

Ajattelen liberaalina, että tällaisten toimipaikkojen suoraviivaiseen kieltämiseen ei pitäisi lähteä, vaan niitä on punnittava tapauskohtaisesti ja huolella, niin että haitat on arvioitu mahdollisimman tarkasti. Tältä pohjalta Helsingin Vihreiden esitys on minusta aivan oikea, kunhan haitan ymmärtää suhteellisesti. Itse Viikissä asuvana olen valmis kokemaan uudesta helikopterikentästä yhtä suuren meluhaitan, kuin mitä Malmin lentokentän toiminnasta minulle koitui.

Toivon kuitenkin, että johonkin tulee kenttä uudenaikaisten, sähköllä toimivien ja pienempien ilma-alusten käyttöön ja että käytännössä toteutuva melu jää selvästi Sikorsky S-76:lle mallinnettujen arvojen alapuolelle. Koska hankkeen perusteluissa on nimenomaisesti viitattu tällaisiin uudenmallisiin ilma-aluksiin, Kivikon kentälle voisi asettaa vaikka tiukahkot melukriteerit joita kentältä säännöllisesti operoivat ilma-alukset eivät saa ylittää.