Vuoden 2019 joulukuu oli ainakin Helsingissä lämmin ja joulu oli lumeton. Minä mietin, ja varmaan moni muukin, onko tämä nyt ilmastonmuutosta vai luonnollista vaihtelua. Tällaisia jouluja on toki ollut jo pitkään, mutta ilmastonmuutoksen edetessä ne yleistyvät. Vai yleistyvätkö?

Onneksi Ilmatieteen Laitoksen havaintoaineistoja on julkisesti saatavilla. Hain sieltä vuorokausihavaintoja, nimittäin ilman lämpötilan ja lumen syvyyden. Helsingin Kaisaniemestä, koska sieltä arvaan olevan erityisen paljon dataa, koska Helsinki kiinnostaa nyt eniten, enkä ehdi tehdä mitään alueellisesti kattavaa tutkimusta.

Joulukuun keskilämpötila vuodesta 1882 vuoteen 1982 oli – 2,8 C. 2010-luvulla oltiin nipinnapin plussan puolella. Viimeisen viiden vuoden joulukuiden keskilämpötila on ollut + 1,4 C.

Entä valkeat joulut? Jouluaattoja on vain kerran vuodessa ja noutamani havainnot alkavat vuodesta 1959. Muutaman jouluaaton arvoista piirtyisi varmaan lähinnä kohinaa. Sensijaan laskin, montako lumista päivää joulukuussa on ollut kunakin vuonna. Tein kuvasta mielenkiintoisemman värjäämällä lumen syvyyden mukaan.

Tästä tulee sellainen olo, että Helsingin joulukuu on kovaa vauhtia muuttumassa marraskuun kaltaiseksi. Mittaushistoriassa on yksi kokonaan lumeton joulukuu ennen vuotta 2010, ja neljä lumetonta joulukuuta sen jälkeen. Jos joulukuussa ei ole enää lumisia päiviä, ei jouluaattokaan voi olla valkea.

Tämä sopii hyvin yhteen vakiintuneen ilmastotieteen kanssa. Arktinen alue lämpenee nopeammin, kuin muu maailma. Yleisesti on ajateltu, että lämpeneminen on kaksi kertaa niin nopeaa kuin keskimäärin, mutta paikoin pohjoisnavan ympärillä on lämmennyt ainakin kolminkertaista vauhtia. Suomessakin vuoden keskilämpötila on Ilmatieteen laitoksen mukaan noussut yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä lähtien. Suomessa lämpeneminen koskee erityisesti talvia ja muutos on suurin alkutalvesta.